Niko Vuorinen: “Urheilijoilla pitää olla ääni niissä pöydissä, joissa on päätösvalta”

Suomen menestyneimpiin kalpamiekkailijoihin kuuluva Niko Vuorinen on viettänyt viimeiset kahdeksan vuotta ulkomailla, ensin Unkarissa ja nykyään Oslossa. Kansainvälinen ura on avannut näkymän siihen, millaista on urheilla pienessä lajissa, ilman rakenteita ja ilman samanlaista turvaverkkoa, joka suurilla ammattilaislajeilla on. Juuri nämä kokemukset veivät Vuorisen luontevasti kohti urheilijoiden edunvalvontaa.

Mukaan edunvalvontaan sattuman ja syyn kautta

Vuorisen mukaan hänen polkunsa edunvalvontatyöhön on ollut “sekä syytä että sattumaa”. Pienen lajin urheilijana hän on joutunut hoitamaan uransa asioita pitkälti itse ja nähnyt läheltä, miten oman edun puolustaminen voi olla välillä raskasta ja yksinäistä.

- Kun ei ole valmiita systeemejä, näkee aika konkreettisesti, missä kohdissa urheilijaa pitää kohdella paremmin. Oli vahva tunne siitä, että asioita pitäisi kehittää ja että siihen työhön täytyy käyttää ääntä ja energiaa.

Kun Suomen Urheilijat ry:n puheenjohtaja Teemu Ramstedt kysyi Vuorista mukaan toimintaan, päätös oli lopulta helppo.

- Urheilija on usein heikoimmassa asemassa, hänellä on eniten menetettävää ja hän myös panostaa eniten. On selvää, että urheilijaa pitää suojella.

Pienillä lajeilla omat tarpeensa

Huippu-urheilijoiden arki ja asema eroavat merkittävästi lajista riippuen. Vuorinen nostaa esiin, että pienissä lajeissa, kuten miekkailussa, rakenteet ovat erilaiset, ja siksi myös edunvalvonnan tarpeet ovat toisenlaisia.

- Yksilölajien urheilijoilla ei välttämättä ole aitoa tunnetta siitä, että muutosta voisi ylipäätänsä saada. Siksi tärkeää on luoda yhteinen foorumi, jossa on oikea mahdollisuus vaikuttaa, ei pelkkä näennäinen osallistaminen.

Vuorisen mielestä on hyväksyttävää ja jopa välttämätöntä tunnistaa, että pienillä lajeilla on omat erityistarpeensa. Oleellista on, että ne pääsevät samalle vaikuttamiskanavalle isojen lajien kanssa.

Rakenteet kuntoon: läpinäkyvyyttä, vuoropuhelua ja aseman selkeyttämistä

Arjen epävarmuus, työsuhteiden puuttuminen, vakuutusten kirjavuus ja ansaintalogiikan hajanaisuus ovat Vuorisen mukaan monelle suomalaiselle urheilijalle tuttuja kipukohtia.

- Ammattilaisurheilijat tarvitsevat selkeää edunvalvontaa, joka koskee työsuhdeasioita ja vakuutuksia. Yksilölajeissa taas kysymys on usein siitä, onko järjestelmä sellainen, että urheilija voi oikeasti elää urheilustaan.

Vuorinen työskentelee Norjassa väitöskirjatutkijana ja tutkii soveltavaa etiikkaa ja filosofiaa, aiheena urheilussa suorituskykyä parantavien tekoäly- ja koneoppimissovellusten eettisen hyväksyttävyyden rajat ja niiden määrittely. Kattavassa kansainvälisessä projektissa tarkastellaan myös hyviä käytäntöjä, jotka edistävät vastuullista datan hyödyntämistä urheilussa.

- Läpinäkyvyys ja vuoropuhelu ovat kaiken perusta. Urheilijan pitää tietää, mikä hänen asemansa on, mistä päätökset syntyvät ja kuka niihin vaikuttaa. Urheilijoita koskevien päätösten tulee perustua aina tutkittuun tietoon.

Kansainvälisiin rakenteisiin vaikuttaminen alkaa kotimaasta

Olympiakarsinnat ja kansainväliset ranking-järjestelmät puhuttavat erityisesti pienissä lajeissa, joissa yhden kilpailun epäonni voi kaataa vuosien työn. Vaikka kansainvälisiin rakenteisiin on vaikeampi ulottaa vaikutusta, Vuorisen mielestä lähtökohta on Suomessa.

- Suomalaisilla urheilijoilla pitää olla ääni niissä pöydissä, joissa päätösvalta on. Mitä vahvempia suomalaiset urheilijayhdistykset ovat, sitä suurempi potentiaali on vaikuttaa myös kansainvälisissä instansseissa. Se vaatii aikaa, mutta se on täysin mahdollista.

Kun Vuoriselta kysyy, miten urheilijat voivat parhaiten hyödyntää Suomen Urheilijat ry:tä, vastaus on napakka:

- Liittymällä mukaan. Mitä enemmän urheilijoita on mukana, sitä enemmän yhdistyksellä on vipuvartta. Silloin myös syntyy laajempi yhteinen näkemys siitä, mihin asioihin halutaan yhdistyksessä eniten vaikuttaa. Laajempi joukko tekee vaikuttamisesta vahvempaa ja uskottavampaa, niin lajiliittojen, Olympiakomitean kuin poliittisten päättäjien suuntaan.

Nouseva legitimiteetti ja suomalaisurheilun tulevaisuus

Suomen Urheilijat ry on olemassaolollaan täyttänyt merkittävän aukon suomalaisessa urheilujärjestelmässä. Järjestö on nyt tänä vuonna saanut ensimmäistä kertaa valtionapua, tavannut ylimmän tason päättäjiä ja vakiinnuttanut asemaansa urheilijoiden äänenä vasta kolmessa vuodessa.

- On ollut hienoa nähdä, miten legitimiteetti on kasvanut vauhdilla. Nyt pitäisi ulottaa vaikutus entistä vahvemmin urheilua koskeviin valtarakenteisiin. Se olisi iso askel.

Vuorinen on ollut mukana OKM:n huippu-urheilun asiantuntijaryhmässä ja nyt kun Suomen Urheilijat ry:n on valtionavun piiriissä, niin Vuorinen päätti jättää hallituspaikkansa. Vuorisen mukaan yhdistyksen seuraava kehitysloikka voisi olla laajentuminen ydinlajien ulkopuolelle.

- Mitä useampaa lajia edustetaan, sitä vahvemmaksi uskottavuus kasvaa. Ja jo nyt on saatu aikaan enemmän kuin osasin alkuvaiheessa kuvitella. Nyt voin hyvillä mielillä jättää hallituspestini seuraaville.

Terveisesi hallituksen jäsenille?

- Kovasti tsemppiä kaikille, on kova homma rakentaa uutta toimijaa vakiintuneeseen yhteisöön. Muistakaa, ettei yksittäisen henkilön tarvitse siirtää vuoria. Riittää, että tekee parhaansa, on mukana ja on kiinnostunut edistämään urheilijoiden asioita, askel kerrallaan.

Katso Suomen Urheilijat ry:n kevään vuosikokouksessa vahvistettu hallitus täältä. 

Kuva: Venla Ailasmäki